Jos kenkäkaupassa valinta pitää tehdä hyvin istuvien mutta tylsemmän näköisten tai kauniiden mutta huonosti istuvien välillä, moni valitsee jälkimmäiset.
Zigentin Saila tietää sen, minkä kaikki kenkäkaupassa työskennelleet tietävät; asiakkaat ostavat vääränlaisia kenkiä.
– Esimerkiksi, jos asiakkaalla on edessään kengät, joiden ulkonäöstä hän kovasti tykkää, mutta niistä ei löydy hänelle oikeaa kokoa, hän ostaa vaikka liian pienet sen sijaan, että katsottaisiin hänelle parempaa mallia.
Usein tilanne on vieläpä se, että hyvin istuva malli on ehkä jo sovitettunakin, mutta kenkä ei sitten vastaakaan mielikuvaa kengistä, joita hän etsii.
– Asiakas saattaa etsiä esimerkiksi kenkiä, jotka käyvät hänen takkiinsa. Sitten hän ostaa kengät, jotka käyvät takkiin mutta eivät omiin jalkoihin, Saila sanoo.
Ja kenkäkauppiashan yleensä myy, jos kauppaa on syntymässä. Ostajalla on vastuu omista päätöksistään olivat ne millaisia tahansa.
Zigentin Saila muistaa omilta kenkäkauppavuosiltaan, että asiakas saattaa jopa suuttua ja lähteä kaupasta, jos myyjä yrittää häntä opastaa.
– Välillä kävi niinkin, että jos sanoin, että älä ota noita, kun ne eivät ole oikean kokoiset tai niissä on väärä lesti, niin asiakas osti silti kengät ikään kuin kuittaillakseen.
”Kun mulla on niin leveä jalka” ja muita uskomuksia
Ihannetilanteessa käyttö- tai työkenkiä etsivä päätyy ammattimaisen kenkämyyjän luo ja saa asiantuntevaa palvelua. Asiantuntijoita löytyy varmimmin hyvistä erikoisliikkeistä.
Moni ei kuitenkaan osta kenkiään enää erikoisliikkeestä, vaan netistä ja marketeista. Se on johtanut Suomessa siihen, että palvelevia kenkäkauppoja on enää harvassa, eikä kaikissa kenkäkaupoissakaan ole enää asiantuntemusta. Se on harmi.
– Asiantuntija osaa heti katsoa jalan mallia. Hän näkee, onko jalka rintava, kapea tai onko holvi korkea ja mikä varvas on pisin. Kaikki kengät eivät käy kaikkiin jalkoihin, Saila muistuttaa.
Tyypillisesti kenkä on ostettaessa liian pieni. Kyse ei välttämättä ole edes turhamaisuudesta ja halusta löytää sirolta näyttävät kengät, vaan taustalla on usein tietämättömyyttä, miltä hyvin istuvan kengän pitäisi tuntua.
Tavallinen kuluttaja ei ole välttämättä koskaan ostanut itselleen hyvin istuvia kenkiä eli sellaisia, jotka istuvat kantapäästä napakasti, joissa varpailla on tilaa levittäytyä ja joissa askellus rullaa.
– Asiakkaalla ei useinkaan ole tietoa, onko hänellä kapeat vai leveät jalat. Hänellä on vain ne yhdet jalat, joten mihin hän osaisi jalkojaan verrata. Lisäksi jalat muuttuvat iän mukana. Jos on 30 vuotta sitten käyttänyt kokoa 38, niin se oli silloin.
Bilekenkä näyttää hyvältä myös kaapissa
Otsikon sanonta naisen liian monista kengistä on otettava hiukan huumorilla. Harvoin käytettävillä bilekengillä ei tietenkään ole niin väliä, sillä ne näyttävät hyviltä kaapissakin, mutta toisin on hetken mielijohteesta ostetuilla käyttöjalkineilla. Tarjoukset sokaisevat ostajan helposti. On jo kestävyyden kannaltakin harmillista, jos hankitut kengät eivät päädy käyttöön.
Zigentti muistuttaa, että itselleen huonosti istuvaa käyttökenkää ei tietenkään kannata ostaa, vaikka saisi halvalla. Niitä ei tule pidettyä.
– Kaupassa kenkien kauneus tai keveys ja pehmeys saattavat hämätä. Kengät voivat tuntua tosi ihanilta sovitettaessa, mutta sitten kun niillä lähtee kävelemään voikin selvitä, että eihän niillä pysty kävelemään.
Hintakaan ei kengistä kaikkea kerro. Moni kuuluisa ja haluttu muoti- ja luksusbrändi myy myös hinnakkaita kenkiä. Kenkiään muotibrändit eivät yleensä kuitenkaan valmista itse, vaan teettävät ne milloin missäkin. Hyvä nimi ei automaattisesti tarkoita, että myös kenkä on hyvä. Silloin saattaa maksaa merkistä eikä kengästä.
Zigentin vinkki on, että käyttö- ja työjalkineisiin kannattaa kuitenkin sijoittaa hiukan enemmän. Hyvä sijoitus on hyvin istuva hyvän valmistajan kenkä, joka on suunniteltu niin, että sen voi myös korjata.
Myös kenkäkauppiaalle on eduksi, että asiakas löytää itselleen mahdollisimman sopivan kenkäparin, sillä pettynyt asiakas on paitsi pettynyt, myös alttiimpi reklamoimaan.
– Jos varvas tulee liian pienistä kengistä läpi, niin eihän se ole kengän vika, Zigentin Saila ottaa tyypillisen esimerkin.
