Nauhan muoto vaikuttaa siihen, miten hyvin solmu pysyy. Materiaali taas vaikuttaa siihen, miten kauan nauha kestää. Se, millä tavalla nauha on valmistettu, vaikuttaa molempiin.

 

Nauhan muoto valitaan käyttötarkoituksen mukaan

Useimmissa kengissä nauhanreiät ovat pyöreitä. Kengännauha saattaa kulkea myös metallisten tai muovisten vahvikerenkaiden läpi.

Pyöreäreikäisissä kengissä on käytetään yleensä pyöreitä kengännauhoja. Kun pyöreä kohtaa pyöreän, isompi osa nauhan pinnasta ottaa kiinni nauhan pujotusreikään, eikä nauha pääse niin helposti aukeamaan.

Lenkkareissa ja muissa urheilukengissä pyöreät nauhanreiät ovat usein ylikokoisia. Metallivahvikkeiset reiät joutuvat liikunnassa kovempaan kuormitukseen. Pujotusreikien pyöreydestä huolimatta näissä kengissä käytetään yleensä vahvempia litteitä nauhoja.

Vaelluskengissä saatetaan pidon parantamiseksi käyttää myös ovaalinmallisia nauhoja. Ne purevat paremmin metallisiin nauhakoukkuihin.

Kengännauhoja on myös neliskanttisia. Kosteutta paremmin kestäviä nahkaisia kengännauhoja käytetään esimerkiksi purjehduskengissä.

Kengännauhojen värit, pituudet ja leveydet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Osa kengännauhojen ominaisuuksista saattaa myös liittyä puhtaasti muotiin. Esimerkiksi hip-hoppareiden ja skeittaajien suosimat Fat Laces -nauhat ovat jopa 4 cm leveitä ainoastaan ulkonäkösyistä.

 

Materiaali ratkaisee kestävyyden

Useimmat kengännauhat valmistetaan puuvillasta. Normaalissa käytössä puuvillaiset nauhat kestävät hyvin, ne on helppo solmia ja ne pysyvät hyvin solmussa.

Urheilukengissä käytetään usein keinokuituja. Ne ovat kevyempiä, halvempia ja kestävät hyvin kosteutta. Keinomateriaalit eivät kuitenkaan kestä  yhtä hyvin kuin puuvilla.

Nahkaiset nauhat ovat kauniita katsoa, mutta ne kestävät käytössä melko huonosti. Yleensä nahkanauhat kuuluvat purjehduskenkien lisäksi esimerkiksi näyttely- tai kansallispukujen kanssa käytettäviin perinnekenkiin.

Nauhoja valmistetaan myös erilaisista sekoitemateriaaleista. Keinomateriaaleja ja puuvillaa eri suhteissa sekoittamalla saadaan hyödynnettyä molempien materiaalien edut ja minimoitua haitat. Esimerkiksi työ-, vaellus- tai kiipeilykengissä voidaan käyttää erilaisia sekoitteita nauhojen optimoimiseksi.

Nauhojen kostumista voidaan estää myös vahaamalla nauhat.

 

Valmistustapa vahvistaa tai heikentää ominaisuuksia

Yleensä kengännauha on joko kudottu, punottu tai neulottu. Eri tavoin valmistetuissa nauhoissa on erilainen pinta, joten valmistutapa vaikuttaa sekä solmun pysymiseen että nauhan kestävyyteen.

Kudottu nauha pitää nauhan hyvin solmussa. Kudottu nauha on vahvempi ja kestää pitempään. Kudottua nauhaa voi myös kiristää tiukempaan. Suurin osa nauhoista on kudottuja.

Punottu nauha on kaikkein yksinkertaisin kengännauha. Punottu nauha on pehmeä ja löysä. Punottua nauhaa ei voi kiristää kovin tiukalle. Yleensä punottu nauha valitaankin kenkään muoti- tai ulkonäkösyistä

Neulottu nauha on kallis valmistaa. Neulottu nauha yhdistää kudotun ja punotun nauhan parhaat ominaisuudet. Se on myös pinnaltaan kaunis. Neulottuja nauhoja näkee tänä päivänä harvemmin, sillä neulomalla kengännauha on suuritöinen ja vaativa valmistaa. Neulottu nauha valitaan kenkään yleensä tietoisesti muotisyistä.

 

Mutta miksi ne Think-kenkien punaiset päät?

Kuvan Think-kengissä nauhojen päät ovat punaiset. Mitään teknistä syytä punaisten holkkien valitsemiselle ei ole, vaan itävaltalaismerkille punainen on kenkämerkin symboli.

Think-kengissä punaholkkiset kengätnauhat ovat ennen kaikkea filosofinen tunnusmerkki. Think haluaa muistuttaa, että kengät valmistetaan alusta loppuun Euroopassa laadukkaista ja kestävistä materiaaleista.

Lisäksi Think haluaa punaisilla nauhanpäillään muistuttaa olevansa vastavoima jatkuvasti trendejä vaihtavalle nopealle kuluttamiselle. Kun nauhojen päissä on punainen holkki, asiakas tietää, mitä odottaa.

 

Ötzi se jo Alpeilla kengännauhoja käytti

Kengännauhojen historia on huonosti tiedossa. Se tiedetään, että jo 5 000 vuotta sitten elänyt jäämies Ötzi käytti jalkojensa suojana jalkineita. Nahkaremmien käyttö jalkineiden kiinnittämiseen selvisi vuonna 1991, kun Ötzin muumio löytyi Alpeilta.

Se tiedetään varmuudella, että kengännauhoja käytettiin yleisesti keskiajalla. Silloiset saappaat solmittiin tai oikeastaan kiinnitettiin jalkoihin sekä nahka- että tekstiilinauhoin.

Samoja nauhoja käytettiin tuolloin Euroopassa vaatekappaleiden kiinnittämiseksi toisiinsa. Siitä nauhojen käyttö levisi myös kenkiin.
Kengännauhoja käytetään edelleen, mutta niiden rinnalle ovat tulleet erilaiset kiinnitysjärjestelmät, joilla kenkien pukemista halutaan esimerkiksi helpottaa tai nopeuttaa.

Myös kengännauhoista on saatavilla elastiset Locking Laces -pikalukkoversiot, joilla on mahdollista hypätä kenkiin kengännauhoja avaamatta.

Kokonaan kengännauha on kuitenkin vaikea korvattava, sillä vaikka nauhattomuus, vetoketjut ja tarranauhat helpottavatkin kenkien pukemista, on kengännauhoilla edelleen tärkeä rooli esimerkiksi urheilussa ja työkäytössä silloin, kun kengät pitää saada istumaan mahdollisimman tarkasti ja yksilöllisesti.